Käytiin tänään äiskän kanssa syöpäpoliklinikalla keskustelemassa sairaanhoitajan kanssa, joka kertoi tulevista hoidoista jotka alkavat jo maanantaina! Kyseessä on sytostaattihoito. Onneksi alkavat näin pian :)
Tänään ostin junaliput Turkuun, sillä ensi viikon lauantaina suunnistan Aurafestiin lauantaipäiväksi. Jotain piristystä tämän harmaan arjen keskellä, kun vapaa-aika on edelleenkin hyvin harvassa! Sunnuntaina takaisin ensimmäisellä junalla, mutta ei se mitään :D Onneksi on kesä vaikka sekin lähestyy loppuaan.
En jaksa kuluttaa energiaa ikävien asioiden miettimiseen, sillä niitä on ollut aivan tarpeeksi ja nyt aion iloita kaikesta siitä hyvästä mitä on. Silti mielessä käy aina välillä ajatus, että minkä takia jotkut kuvittelee ettei ihminen osaa olla onnellinen yksin vaan aina täytyisi olla joku ja parisuhteessa? Ovatko he sitten itse sellaisia? Oon nuori, joka on kuitenkin ikäisekseen nähnyt ja kokenut parisuhteita siitä viisastuneena, että silloin kun ei jaksa huolehtia tarpeeksi edes itsestään, ei ole viisasta aloittaa mitään juttua väkisin vaan antaa kaiken mennä omalla painollaan eteenpäin. Mun mielestä tällä hetkellä on hyvä juuri näin, sillä ei tarvitse miettiä liikaa. Haluan vaan elää päivän kerrallaan enkä suunnitella paljonkaan elämää eteenpäin. Hän kyllä ymmärtää, joka ehkä kokee tämän koskevan itseään. En edes tiedä, että tunnenko vihaa vain välinpitämättömyyttä. Hän valitsi välinpitämättömyyden, niin kai minäkin.
Tämäkin ilta aivan rauhallisesti ja huomenna äiskän luokse, jotta hänkin näkee tytärtäni ennen hoitojen alkamista :) En edes muista, että milloin viimeksi olisin kävellyt sateessa huoletta sateenvarjon kanssa ja se oli itse asiassa aika mukavaa tänään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti