If you want something you never had, you have to do something you've never done

Sieltä se talvi lähestyy, sillä ulkona on ihan kamalan kylmä. Kesällä sitä valitetaan kuumuudesta ja nyt talven tullessa kylmyydestä! :D Hidastaa tekstien kirjoittamista tämä vanha kone, joka sitten loppujen lopuksi tuli kuntoon tiedostojen kera, mutta näppäimet eivät halua enää toimia täydellisesti. Ja uusi konehan lojuu vaatehuoneessa lähes uutena, minä ja mun malttamattomat ostokset... Tänään voisikin taas siivoilla vaatehuoneen, niin löytäisikin jotain :')

Paino on jäänyt paikoilleen mikä ärsyttää hiukan, mutta malttia, malttia... Maistelin tänään veteen keitettyä kaurapuuroa pitkästä aikaa, mutta ei vaan napannut. Koen valmiit annospussit paljon kätevimmiksi nopeuden ja maun takia. Kalorit on myös kätevää katsoa suoraan pussista ilman tarkempia laskelmia. Noudatan aika pienikalorista ruokavaliota lähes päivittäin. Pärjään sillä määrällä aivan hyvin tuntematta nälkää enkä mikään pitkäkään ole :D Iltasyöpöttelystä pitäisi päästä eroon vaikka se noihin kaloreihin mahtuukin :D Se tunne, kun illalla pimenee ja hiljenee, laitat telkkarin päälle ja alat syöpöttelemään :D Mutta joo... Tavoitteeseen on vielä matkaa. En aio luovuttaa! Päivittäiseen ruokavaliooni kuuluvat lähes poikkeuksetta kurkku ja porkkanat. Toki myös joskus sallin herkkupäiviä itselleni, mutta nekään eivät mene aivan täysin sikailuksi :D Alla kuvia joita juuri äsken hämmästelin, että olenko se tosiaan minä ja valitin noiden kuvien ottoaikoina jo, että miten lihava olen. Kamalaa, siis mähän olin juuri normaali noissa! :D

 

Muuten on ollut aika tyhjä olo. Tuntuu ettei ole niin negatiivisia kuin positiivisiakaan tunteita. Lähinnä tylsyys ja melkein täydellinen tyhjyyden tunne. En innostu mistään. Ihmiset ahdistaa ja tullut sitäkin koettua taas, että saan esim. Snapchatin kautta kuvasnäppejä otettuna mun lähikaupalta tai bussipysäkiltä. Ihan sairaan pelottavaa! Ei vaan uskota, että en mä ihan ketä tahansa halua nähdä ja haluan säilyttää yksityisyyteni sentään oman kotikoloni sisällä :D Vähän kauhistuttaa sellaiset tilanteet, kun joku stalkkaa tuolla jossakin enkä välttämättä tiedä siitä mitään :D

 Lumo voi hyvin ja nyt odotellaan edelleen uutta telttaa sille saapuvaksi sekä uutta syksyhupparia. Se on niin söpö eikä koe pukemista negatiivisena asiana! Jotkut kun ovat koirien pukemista vastaan ja niin olen minäkin niissä tilanteissa, kun koira selvästi ilmaisee ettei tykkää ja näyttää siltä, että tuntee olonsa nolostuneeksi tai epämukavaksi. Laku edustaa sitä puolta, joten sille ei juurikaan vaatteita pueta :D

 Ainiin ja onnetar suosi minua ja sain pari päivää sitten Vitabalansilta pari pakettia Biotiini Strong (Hair & Nail)-tabletteja. Ne sisältävät biotiinia, sinkkiä ja L-metioniinia, jotka siis on tarkoitettu pitämään hiukset ja kynnet kunnossa. En oo vielä alkanut syömään niitä, mutta pian kuitenkin ja raportoin kyllä sen vaikutuksista!

 Tänään tyttäreni sitten päätti heittää tabletin lattialle ja tottakai tällä kertaa sen lasiin tuli runsaasti halkeamia. Olin siis antanut vanhan tablettini hänelle leikkikaluksi, kun kiinnostaa kaikki tekniikka niin hirmuisesti :D Muutenkin oon viime päivinä miettinyt sitä, että miten pitäisi itsekin vähentää puhelimen käyttöä. Konetta ja tablettia käytän harvemmin, mutta puhelin kulkee kädessä vähän liiankin usein ihan huomaamatta. Muutamina iltoina oonkin ihan tarkoituksella laittanut sen hyvissä ajoin pois ennen nukkumaanmenoa, sillä se häiritsee tietenkin myös tytönkin nukahtamista. Nykyään joka puolella näkee ihmisiä puhelimet kädessä ja joissakin tapauksissa oon myös ihan itsekin todennut, että se vie ihmisten välisen kommunikaation taidon ilman puhelimia :D Se on huono juttu se. Tottakai on aivan mahtavaa, että tekniikka on kehittynyt niin paljon, että pystyy viestimään ongelmitta esim. kaukana asuvien ihmisten kanssa. Siltikään seurassa ei aina pitäisi olla puhelin kädessä, säästetäänkö edes vaikkapa syömishetket ilman puhelimien kanssa kikkailua? :D Ainakin itse aion pitää siitä kiinni joskus tyttären kohdalla, kun hän kasvaa isommaksi. Jokaisella toki oma tyylinsä, en tuomitse! Itse vaan koen epämukavaksi sen, että jos seurassa ollaan koko ajan puhelin kädessä ja ajatusten harhailessa joutuu jatkuvasti jotain sanoessaan kuulemaan: "Ai mitä?"

Suosittelen syöpää sairastaville ja heidän läheisilleen luettavaksi matkailijan selviytyjäoppaan, se oli jopa joiltain kohdin hauska vaikka ensin sitä pyörittelinkin, että uskallanko lukea enää mitään tietoa syöpään liittyen :) Kannatti lukea! Sain myös käsiini ennen virallista julkaisupäivää Arttu Lindemanin esikoislevyn Offline + pelikortit. Uudet biisit yllättivät positiivisesti, varsinkin nimikkobiisi Offline, jota jo edellisessä postauksessani hehkutinkin!

Surround yourself with positive energy

Huhheijaa että on välillä vaikeaa aloittaa kirjoittamista, kun on mielessä niin monia ajatuksia eikä niitä heti meinaa saada järkevään muotoon :D Tällainen aloitus tällä kertaa, mutta nyt asiaan...

Painoa on tippunut kilon verran muutamassa päivässä mikä on aivan hyvä aloitus tälle kaikelle! Toki tiedän, että se on pääosin nestettä, mutta silti tuntuu hyvältä kun alkaa edes jotakin edistystä tapahtua :) Eilenkin tuli lenkkeiltyä ylimääräistä koirien pakollisten ulkoiluttamisten lisäksi. Oon nauttinut näistä ajoista ihan suunnattomasti ja energiaa on riittänyt hurjasti! Tuntuu siltä, että tekeminen loppuu jopa kesken :D Oon saanut tekemättömät asiat siivoustenkin kannalta tehtyä, niin voi vaan olla. Tekemisen puutteesta huolimatta mua ei siltikään edelleenkään kiinnosta kamalasti olla monien ihmisten kanssa fyysisesti tekemisissä, koska tällä hetkellä päivärutiinien rikkominen tuntuu pelottavalta ajatukselta. En tiedä mikä siinä on, mutta siltä vaan tuntuu! Harvemmin uskallan edes astua ulkomaailmaan enemmälti ilman lääkkeitä.

Lumokin oli tänään surullisennäköinen, kun viimeinkin tuli heitettyä sen vanha teltta roskiin ennen uuden saapumista. Se oli aivan kallellaan ja revennyt pohjaa myöten, joten oli pakko tilata uusi. Lumo varmasti odottaa sitä innoissaan saapuvaksi, kun ei teltan paikalle aseteltu mattokaan meinannut alussa kelvata :D Loppukevennykseksi loppupäässä oleva kuva sekä biisi, yksinkertaisistakin asioista voi iloita vaikkei oliskaan mitään tarkkaa suuntaa elämässä! :D

Autumn, the year's last, loveliest smile

Sieltä se syksy vaan saapuu huomaamatta! Tänään vasta pysähdyin miettimään sitä, kauneinta vuodenaikaa ja muutakin.

Tänään uskaltauduin käymään pitkästä aikaa vaa'alla ja olin ollut siinä luulossa, että olen lihomisesta huolimatta alle 60 kilon, niin toisin oli. Yli meni ja lievästi sanoen järkytyin! En oo tarpeeksi huomannut, että miten huonoon kuntoon oon itseni päästänyt. Toki lihominen on huomattavissa, mutta ei sitä itse heti tajunnut. Tää vaa'alla käyminen oli lopullinen herätys mulle! Oon painoindeksiltäkin jo ylittänyt lievän lihavuuden rajan ja oon suorastaan surullinen sekä vihainen itselleni. Välillä itseinho on todella suurta enkä todellakaan kaipaa ketään ainakaan fyysisesti lähelleni. Oon meinannut sortua taas tyhmiin asioihin kuten viiltelyyn, mutta oon toistaiseksi päässyt ajatusten yli. Se ei ole ratkaisu, se ei tee ketään laihemmaksi. Ajatus laihtumisesta helpottaa ja varsinkin se, ettei se ole jäänyt vain ajatuksen tasolle. Nyt viimein ymmärrän, että en oo enää se ikuisesti hoikka tyttö, joka saa syödä mitä vaan ja miten paljon vaan lihomatta. Vaikkei ihmiset tarkoita pahaa "et sä oo lihava" "oot sopiva"-kommenteillaan, niin silti mua hiukan ärsyttää, koska tässä tapauksessa en osaa ottaa kehuja vastaan. Yleensä rajaan kuvat missä lihominen näkyy :D Anteeksi! Ja ei, tämän tekstin tarkoitus ei ole olla mikään angstiteksti "yhyy, oon läski"-tyylillä, vaan tässä on vaan mun omia ajatuksia itsestäni. On aina ihmisiä, jotka ovat lihavempia tai laihempia kuin joku toinen. Painonmuutokset voivat myös johtua erilaisista sairauksista, muistakaa se ennenkuin haukutte jotakin läskiksi tai kukkakepiksi. Omalla kohdallani ei kuitenkaan näin ole.

Itsekuri on pitänyt suhteellisen hyvin ja kevyemmällä ruoalla sekä pienemmillä annoksilla mennään edelleen. Yksi idea mihin tykästyin, niin oli se että pastan voi korvata kukkakaalilla! Päätin testata ja nyt siitä tuleekin mun kestosuosikki. Turhat kalorit pois ja hyvää on! Pian loppuu shiratakinuudelit ja niitä olisi metsästettävä lisää :D Ne eivät kyllä pidä nälkää pitkään poissa, mutta silti menevät ns. oikeiden nuudeleiden korvikkeena oikein mainiosti. Kerran kuukaudessa voin sallia itselleni herkkupäivän, en edes parin viikon tai todellakaan viikon välein.

Koiratkin ovat nauttineet siitä, kun oon jaksanut olla aktiivisempi kuin ennen tätä mun ns. kuntokuuria :D Hyvää syksyn alkua kaikille! <3