29. heinäkuuta 2017

Pain is real. But so is hope.

Viimeinkin löytyi hiukan aikaa saada jotain julkaistuksi tänne! Aiemmassa kirjotuksessani mainitsin, että äidilläni on terveyden kanssa ongelmia ja syynä on siis keuhkosyöpä. Kysyin äidiltäni luvan tämän tekstin julkaisemiseen, ettei kukaan käsitä minun kirjoittelevan tästä asiasta omin lupineni.

Kuukausi sitten äidiltäni löydettiin keuhkokuvista kasvainepäily ja tt-kuvauksen jälkeen se todettiin varmaksi kasvaimeksi eli keuhkosyöväksi. Viikko sitten äidiltä otettiin bronkoskopialla koepalat ja nyt keskiviikkona menemme kuulemaan lääkäriltä tulokset. Vaikka tämä on erittäin raskas ja surullinen asia, niin emme todellakaan ole luovuttaneet emmekä luopuneet toivosta! Sytostaattihoidot alkavat todennäköisesti erittäin pian. Kaikkien näiden asioiden keskellä olen oppinut nauttimaan pienistäkin hetkistä enkä siksi ole ollut täälläkään niin aktiivinen. Koskaan ei tiedä mitä tapahtuu. Ei tiennyt tätäkään, että äidin pitkittynyt flunssa ja yskä paljastuisi syöväksi. Muita yleisoireita ovat olleet väsymys, laihtuminen sekä ruokahaluttomuus.



Oli ihanaa ja suuri piristys, kun sisko ja kummipoikani kävivät pitkästä aikaa, niin pääsivät serkuksetkin leikkimään keskenään :) <3




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti