Kuulumisia ja juttua äidin syöpätaistelusta

Viime kerralla kun kirjoittelin, että odotan neurologille pääsyä ensi kuun alussa niin nyt voin todeta todellakin odottavani! Kipupäiviä on ollut monia ja oon niitä merkinnyt tuohon päänsärkypäiväkirjaan. Ei katkennut kipusarja toiseenkaan kortisonikuuriin. Polilta taas ei ole kuulunut mitään, mutta se ei ole nyt mulle se ensisijainen asia.

Viime viikolla käytiin äidin kanssa lääkärin vastaanotolla syöpäpoliklinikalla ja siitä käynnistä jäi kyllä huono fiilis. Lääkäri ei näyttänyt meille keuhkokuvia eikä kertonut verikokeiden tuloksia. Hän ei osannut vastata juuri yhteenkään kysymykseen ja sitten pamautti sellaisen asian ilmoille, että hänen mielestään nyt olisi tärkeämpää pyrkiä pitämään yllä äidin peruskuntoa ja lopettaa syöpähoidot kokonaan. Hermostuin asiasta ja ihan aiheesta sillä äiti voi hyvin ja pärjää kotona itsekseen. Kaiken päälle lääkäri konsultoi myös kotihoidon palvelua vaikka äiti ei tarvitse sieltä mitään apua. Oli myös virheellisesti kirjoittanut näitäkin tietoja ja eilen sitten kotihoidon palveluja tarjoava ihminen soitti ja varasi tapaamisen täksi aamuksi. Eilen kuitenkin soitettiin sinne vielä takaisin, selvitettiin asiat ja peruttiin koko aika. Asiat kääntyivät viime viikolla kuitenkin niin, että lääkäri suostu aloittamaan viimeksi yhteen kertaan jääneen sytostaattihoidon uudelleen ja äiti sitten saikin sen eilen. Tutkin myös äidin tietoja joista kävi ilmi, että keuhkoissa oleva tulehdus on parantunut ja ettei mitään uusia merkittäviä muutoksia leviämisen suhteen ole tapahtunut. Sydänfilmi oli ok ja verikokeetkin suhteellisen hyvät. Sen takia en voi vieläkään ymmärtää, että miksi lääkäri olisi päätynyt ratkaisuun lopettaa kaikki hoidot. Lohduttaudun kuitenkin sillä ajatuksella, että jos tämä hoito olisi nyt viimeinen mitä heillä lääkärin sanojen mukaan olisi enää tarjota niin sitten pyydämme toisen lääkärin mielipiteen asiaan. Jos sekään ei toimisi niin sitten kyllä suuntaamme yksityiselle hakemaan hoitosuunnitelmaa. Ymmärtäisin, jos äiti olisi huonossa kunnossa eikä tosiaan kestäisi hoitoja, mutta kun ensimmäinenkään sytostaatti ei koskaan lopettanut antamasta vastetta. Yhtäkään kiveä ei jätetä kääntämättä ja äitikin sai tuosta lääkäristä enemmänkin voimaa ja lisää taistelutahtoa. Asiat eivät vaan voi mennä noin.

Äidin asiat ovat siis viime päivinä pyörineet paljon mielessä, mutta täytyy muistaa että vaihtoehtoja on olemassa vielä ja oon niitä oma-aloitteisestikin selvitellyt ja jutellut ihmisten kanssa. Viime viikolla myös väsymys alkoi purkautua, kun oon niin kyllästynyt kipuihin ja siihen etten ole vieläkään saanut juuri ollenkaan kunnolla nukutuksi. Uni ei vaan tule. Se on sitten ilmennyt sillä, että oon esimerkiksi hermostunut ja korottanut ääntäni. Joskus aiheettomasti, joskus myös aiheesta. Oon sitä mieltä, että mullakin on arvoa ja sitä kuvastaakin hyvin lause: "Oman arvon tunnistaminen on onnellisuuden avain."

  Käytiin äiskän kanssa jokin aika sitten leffassa katsomassa Ilosia aikoja, mielensäpahoittaja ja oli ihan katsomisen arvoinen leffa. Tällaiset pienet asiat piristävät ja oon käynytkin äidin luona nyt melkein päivittäin, kun hoidan esimerkiksi kauppaostokset hänen puolestaan ettei nyt saisi mitään tartuntoja sytostaattihoitojen vuoksi ja saisi ne kunnialla läpi. Oon pyrkinyt edelleen ulkoilemaan, mutta nyt se on jäänyt hiukan vähemmälle kipujen ja voimattomuuden vuoksi. Nyt ei auta kun odotella, jos neurologilta saisi apua ja muutenkin voimia kerättyä. Rytmit on mulle tärkeitä sillä ne auttaa vaikeimpinakin hetkinä pitämään pään kasassa. Mun koiravauvastakin tulee koko ajan yhä isompi tyttö ja nyt sillä on meneillään jo ensimmäinen juoksuaika, hahah!

Luultavasti myrskyjä onkin vain siksi, että niiden jälkeen saataisiin auringonnousu. -Muumipappa

Tulihan se sieltä eli kutsu neurologille ensi kuussa. Kortisonikuurin aikana mulla on ollut vain yksi kunnollinen kohtaus, mutta kauhulla odottelen kun viimeinen viikko menossa kortisonikuuria ja huomenna annostus taas laskee. Kyllä sitä vaan toivoo, että jospa tämä sarja katkeaisi nyt viimein mutta aina on se suuri pettymyksen mahdollisuus olemassa.

Polilla ei ollutkaan lääkäri paikalla, mutta oli kuitenkin keskusteluaika viime aikojen tapahtumien ja mielialan heittelyiden vuoksi. Tällä viikolla mahdollisesti sitten saan uuden ajan polille, jossa on yhteistapaaminen. Polilla huolta herätti unettomuus, joka kyllä on viime aikoina mennyt aivan liian pitkälle kun musta tuntuu ettei virta lopu ollenkaan. Haluaisin vaan koko ajan puuhata jotain, liikkua ja saada asioita aikaiseksi. Huonona puolena keskittyminen ei siis riitä pitkäksikään aikaa vain ja johonkin yhteen asiaan, kun oon jo alkamassa puuhailemaan toista. Onhan se jollain tasolla häiritsevää, mutta ennemmin näin kuin sellainen huonompi kausi ettei jaksaisi mitään ja koko ajan ahdistaa sekä kiukuttaa.

  

Pelottava juttu mulle tapahtui viime viikolla, kun nukkumaan käydessä mulle iski näkö- ja ääniharhoja. Muistikuvia niistä vajaasta parista tunnista on se, että olin aivan hämmentynyt omassa kodissani kun en tiedostanut täysin missä olen ja ketä mulla on ympärillä. En nähnyt kunnolla eteeni, jalat menivät alta ja kävelin seiniä myöten. Loppujen lopuksi havahduin kylpyhuoneesta aivan pyörällä päästäni. Tuollaisten hetkien jälkeen mua todella pelottaa, kun alan ajattelemaan että jos tekisinkin jollekin jotain pahaa kun en tiedostaisi ympäristöäni enkä todellisuutta. Uniasioita yritetään hoitaa kuntoon, että mahdollinen palaava ahdistus pysyisi kurissa ja ettei ainakaan liian vähäinen uni vaikuttaisi asioihin negatiivisesti. Oli kyllä järjetön sekoamisen pelko, että seuraavana päivänä pulssi veteli aivan ylikierroksilla. Nyt on jo helpompaa, mutta aina se pelko piilee että milloin seuraavan kerran iskee vastaavanlainen tapaus ja mitä jos sellainen tuleekin vielä pahempana? Ei se auta näissäkään asioissa kuin mennä vaan päivä kerrallaan.

Bambin kanssa oon ulkoillut paljon ja pyrkinyt syömään suhteellisen säännöllisesti. Sellaisia perusjuttuja, jotka nyt muutenkin kuuluisi olla kunnossa :D Välillä iskee aivan liian yliampuva onnellisuuden tunne vaikken ole edes syönyt mitään lääkkeitä jotka voisivat vaikuttaa. Kerroin suoraan polilla myös siitä, että koen lääkityksen auttavan enemmän kausiluonteisesti kuin jatkuvasti syötynä. Toivon vaan, että tämän asian kertominen ei lähde viemään asioita taas aivan eri suuntaan, en jaksaisi mitään stressiä just nyt. Haluan vaan nauttia ja olla niin kauan kuin tätä kestää. Huonoina kausina on niin epätoivoinen olo eikä nauti mistään, nykyään mä pystyn jo hymyilemään kun mietin sitä että miten mä jaksan hoitaa kaikenlaisia asioita ja viedä arkea eteenpäin. Aiemmassa synkkyydessä luulin, että sitä päivää ei tule mutta kyllä niitäkin vaan tulee. Silti tiedostan, etten tälläkään hetkellä oo täysin oma itseni ja tämäkin on esimerkki sellaisesta ajatusten virran kirjoittamisesta mutta menköön :D

Kokeilussa J.Mäki Professionalin Look Up-hiustenhoitosarja

J.Mäki professional kysyi minua mukaan kokeilemaan uutta hiustenhoitosarjaa nimeltään Look Up. Olen aiemminkin ollut mukana testaamassa heidän tuotteitaan ja olen ollut tyytyväinen, sillä niissä käytetään mahdollisimman paljon luonnollisia raaka-aineita ja ne ovat saaneet näyttämään ja tuntumaan hiukset hyviltä. Tuotteita ei testata eläinkokeilla eivätkä ne sisällä mitään eläinperäisiä- tai eläimille haitallisia aineita. Tämä on yksi suuri asia jota arvostan todella paljon.

Lisää yrityksestä voit käydä lukemassa täältä.
 

Look Up-sarjassa keskitytään enemmänkin hiusten ulkonäköön ja näistä tuotteista on ainoastaan hyvää sanottavaa. Mun hiukset on omien liikavärjäilyjen takia todella kuluneet, ohuet ja katkeilevat. En uskalla edes hiusten pesun jälkeen useinkaan märkänä harjailla hiuksiani, mutta näiden tuotteiden kanssa uskallan. Hiukset sai helposti kammatuksi ja kuivuessaan jäivät todella pehmeiksi. Tuoksu oli myös miellyttävä, en siedä mitään vahvoja hajuja jotka iskevät kunnolla päin näköä sillä se laukaisee monesti migreenin joka on mulle todella kivulias ongelma. Edes hoitoaine ei jättänyt hiuksia mitenkään tahmeiksi ja muuten epämiellyttäväksi vaikka kuivat hiukseni vetävätkin kaiken mahdollisen itseensä. Tosin ennen näiden uusienkin tuotteiden kokeilua mulla on ollut nytkin käytössä J.Mäki professionalin tuotteita, joista kuvat lopussa ja ne on tuuheuttavia ja hoitaa samalla :) Nää uudet kyllä sijoittuu korkealle hiustenhoitotuotteisiin joita mä suosin.