Kesä vaihtuu syksyksi

Aiemmin mulla kulki ajatus tosi hyvin, mutta nyt mun on jotenkin todella vaikeaa pukea ne ajatukset sanoiksi. Äidin hoitopaikasta ei ole vielä tullut mitään tietoa, mutta odotan edelleen. Myöskään Lumon uurnaa ei ole ilmoitettu saapuvaksi, joten siitä täytyy alkaa soittelemaan eläinlääkärille. Inhottaa tällaiset roikkuvat asiat. Värjäsin hiukseni takaisin mustaksi.

Mulla on äitiä edelleen ihan kamala ikävä ja tuntuu, että nyt se iskee tajuntaan ihan kunnolla ettei äitiä enää ole. Mulla ei ole enää sellaista ihmistä, jolle soittaisin vaikkapa "Arvaa mitä?"-tyyppisen puhelun tai menisin käymään. On ikävä ihmistä, jolle sai kertoa niin pienet kuin suuret asiat. Nyt mulla ei enää ole sellaista joten tuntuu ettei juurikaan mikään kiinnosta vaan on rämmittävä päivästä toiseen. Ei tiedetä edes sitä, että onko mun nykyinen masennuslääkitys toimiva vai onko suru vaan niin suuri. Seuraava keskusteluaika on vasta lähellä kuukauden loppua, mutta onneksi hätätapauksissa voi mennä akuuttivastaanotolle tai päivystykseen. Toisinaan musta tuntuu, että mä en enää tunne itseäni ja olen jotenkin irrallaan. Haluan edelleen olla mukana esim. Facebookin syöpäryhmissä, jos pystyn antamaan jotakin tietoa sillä opin paljon äidin kahden vuoden syöpämatkalla. Silti musta tuntuu välillä todella pahalta, kun luen juttuja ja tulee itku jos vaikkapa jonkun äiti nimittäin on saanut syöpänsä suhteen hyviä uutisia. Sellaisista tulee mieleen, että miten me äitin kanssa iloittiin aina pienestäkin hyvästä uutisesta. Ennen isänpäivät olivat jokseenkin vaikeita, mutta nyt tulee olemaan äitienpäivätkin vaikka olen itse äiti.

Horton (sarjoittainen päänsärky) on alkanut nostamaan päätään ja nyt mulla on ollut onneksi vain muutamana yönä kipukohtaus. Kävin kellon mukaan toissapäivänä yksityisellä lääkärille näiden asioiden vuoksi, mutta itkien tuli lähdettyä sieltä pois koska asiat eivät menneet ihan kuin olisi pitänyt.

Oon lähdössä viikonloppureissuun koirien kanssa, joten ei auta kuin toivoa että saisin reissusta jotain uutta energiaa. Jännittää, että miten koirien kanssa tulee menemään mutta se on vain kokeiltava. Bambin kanssa matka meni viimeksi hyvin, mutta Upi ei ole ollut kuin muutaman kerran bussissa, apua! Pitää myös varata Imigran-piikkejä mukaan sillä siellä en todellakaan aio kuluttaa aikaa Horton-kivuissa. Sitähän ei tietenkään voi tietää, että toimivatko ne. Hyvää syksyä! <3

Uusi puhelin ja katsaus päänsäryistä sekä muuta

Hetken aikaa olen miettinyt uuden puhelimen hankkimista ja päätinpä tällä viikolla viimein repäistä ja ostaa uuden. Ostin siis Samsung Galaxy S7-puhelimen valkoisena ja siihen suojakotelon. Se suojakotelokin on pakollinen hankinta, sillä muuten voisi käydä kalpaten :D Vanhan puhelimen eli Samsung Galaxy A5:n annoin äidille, joka oli myös uutta puhelinta vailla. Alimpana kuva edellisestä puhelimestani. Tykkään uudessa puhelimessani siitä, että kameran laatu on paljon parempi ja mukana on esim. syketoiminto.

 Mitäs muuta? Torstaina oli myös lääkärin soittoaika ja koska estolääkitys Verpamil 80mg x 3 vuorokaudessa ei ole auttanut, niin sitä nostettiin puolella tabletilla lisää, Migard-lääke lopetettiin ja tilalle sain Imigran-suihkeen vahvuudeltaan 20mg. Se on siis sumatriptaania sisältävä nenäsuihke, joka vaikuttaa tablettia nopeammin. Koen, että siitä on ollut jonkin verran hyötyä, vaikkei nyt pahimpia kohtauksia ole ollutkaan onneksi! Suihkeen valuessa nieluun maku on pöyristyttävä, mutta onneksi se menee suhteellisen nopeasti ohi. Toki myös ennemmin pahaa makua kestää kuin kipuja! Maanantaina lääkäri soittaa uudelleen ja sitten antaa mahdollisesti neurologille lähetteen, jotta neurologi osaisi auttaa paremmin oikean lääkityksen löytymisessä.

Pitkän aikaa häiritsi myös niinkin pieni asia kuin eteisen valon vaihto. En siis tarkoita lampun vaihtoa vaan koko systeemin. Aiemmin katossa oli lasikuvullinen ei-niin-kirkas valo, mutta nyt sain viimeinkin kattoon valon, joka tuli ostettua viime vuoden puolella mutten koskaan saanut sitä kattoon asti, koska itse en sellaisia osaa laittaa. Paljon hienomman näköinen ja nyt näkee meikatakin paremmin, sillä valo on monta kertaa kirkkaampi kuin edellinen! Alempana kuva keittiössä ja olohuoneessa sijaitsevista lampuista.

Mitä eläimiin tulee, niin Lumolle varailen huomenna aikaa kilpirauhasarvojen tarkastukseen sekä hammaskiven poistoon. Lakun laihdutuskin on edistynyt ja alan jo jopa itse huomaamaan muutoksen! Nykyään se pääsee taas vaivattomasti hyppäämään sohvalle ja sänkyyn. Kissat taas rakastuivat uuteen petiinsä ja ilmeisesti siinä samalla toisiinsa :D

Viikonloppu meni rauhallisesti ja äiskän luona tuli käytyä. Kokeiltiin samalla tehdä bataattiranskalaisia ns. lasten versiona eli mausteeksi öljyä, hieman grillausmaustetta ja suolaa. Täytyy sanoa, että ei äidin kanssa kumpikaan tykätty eikä varmasti kokeilla uudestaan! Jäi liian löysiksi ja juurikin tuo makeus on myös se, joka ei nappaa! Kokkaus ei muutenkaan ole vahvinta alaani, joten siinä on kaikesta huolimatta petrattavaa :D